Kultaisen jumaluuden tähti ja muita juttuja tästä vuodesta

Tämä vuosi on ollut aivan ihmeellinen, aivan huikea ja toisaalta ajoittain myös hyvin raskas. Keväällä menin naimisiin ja kävimme miehen kanssa ihanalla häämatkalla Aasiassa. Matkan aikaan oli menossa Kiinalaisen uudenvuoden juhlinta. Vuonna 2013 käynnistyi käärmeen vuosi se lupasi tiikerille hyvää vuotta, johon päästäkseni tarvitsisi kuitenkin vuodattaa myös verta, hikeä ja kyyneleitä. Puhveli miehelle paistoi kultaisen jumaluuden tähti luvaten helppoa ja kertakaikkisen loistavaa vuotta ja näinhän se on mennytkin vaikka horoskooppeihin en uskokaan, mutta pakko se kai on ;)

Onnea avioliitosta, ensimmäisestä omasta asunnosta, ystävien tulevista lapsista, surua toisten surusta ja työstressiä niin omaa kuin muiden. Kaikkea tätä on mahtunut kuluneeseen vuoteen. Kaiken kaikkiaan hyvin täysi vuosi tunteita ja toimintaa. Hyvästi 2013 ja tervetuloa vuosi 2014. Ihanaa uutta vuotta kaikille <3

Kaikki kuvat ovat omiani, ethän kopioi ilman lupaa!

Blue Christmas

Navat on nyt syöty täyteen villikinkkua ja jouluhalkoa. Eilen palattiin ruuhkajunalla Pohjois-Karjalasta kotiin. Vaikka mökilläkään ei ollut järisyttävän valkoinen joulu, oli siellä kuitenkin lunta ja järvenselkä jäässä (just ja just...). Täällä stadissahan ei ole sitten lumihippustakaan.

Me näemme tänään ystäviä Hobitin ja Bulevard Sosiaalisen (kuten autocorrect Socialin ystävällisesti facebookissa korjasi...) merkeissä. Olen halunnut testata tuota Bulevard Socialia jo useampaan otteeseen ja nyt saatiin pöytä. Tänään istutaan siis iltaa todennäköisesti ihan pitkän kaavan mukaan.

p.s. mä alan kehittyä tän kameran kanssa, kerrankin sain kuvan sinisestä hetkestä mökillä niin että sinisyys jopa ihan tuntuu ja näkyy kuvassa :)

Kaikki kuvat ovat omiani ethän kopioi ilman lupaa!

Joulunaikaan siirtyminen

Tänä vuonna joulu yllätti. Vasta oli syyskuun alku ja lomilta palattu muutamaa viikkoa aiemmin ja nyt on jouluaattoon muutama päivä. Hämmentävää eikö totta? Minä siirryn nyt lomamoodiin ja tuskin kosken koneeseen sen ihmeemmin hetkeen. Aion täysillä keskittyä oleiluun ja syömiseen. Ihanaa joulun aikaa kaikille <3

Kaikki kuvat ovat omiani, ethän kopioi ilman lupaa! 

Hiukset ovat uusiutuva luonnovara

Onko tämä nyt sitten se kuuluisa rouvatukka, en tiedä. Yllätin kuitenkin jopa itseni leikkauttamalla otsatukan. Tykkään <3 Ainakin vielä...

Kaikki kuvat ovat omiani ethän kopioi ilman lupaa!

Sahramisimpukat

Vanhan ranskalaisen säännön mukaan simpukoita syödään niinä kuukausina kun kuukaudessa on r: 

septembre, novembre, décembre, janvier, février, mars et avril

Okei, oikeasti mulla ei ole mitään hajua onko tämä vanha sääntö tai sääntö ollenkaan, mutta näin olen antanut itselleni kertoa. Pointti tuossa säännössä on se, että simpukat ovat parhaimmillaan kylmien vesien aikana, siksi kesäkuukausina ei syödä simpukoita. Ihan loogista siis sinänsä. 

Mutta siis ne simpukat, minä rakastan simpukoita ja olenkin käännyttänyt myös miehen simpukoiden ystäväksi. Sinisimpukoiden valmistus on naurettavan helppoa, on muutama käytännön ohje, joita noudattamalla ei voi mennä vikaan.  Osta simpukoita mielellään irtona niin, että myyjä tarkastaa jo tiskillä kertaalleen niin olevan elossa. Kotona putsaa simpukat puhtaassa kylmässä vedessä esim. juuriharjalla ja poista simpukat, jotka eivät kevyesti kopauttamalla sulkeudu (ne ovat kuolleita, kattilaan laitetaan vain simpukat jotka ovat kiinni tai sulkeutuvat napauttaessa). Kypsentämisen jälkeen heitä pois simpukat, jotka eivät ole avautuneet kypsennettäessä (ne olivat siis kuolleita ennen  keittämistä). So simple! Hävikki on normaalisti noin 5-10% simpukoista, mikä kannattaa huomioida ostaessa. Kahdelle hengelle 1,5 kiloa on jo aikamoiset orgiat, joten ohjenuorana toimii hyvin 0,5 kg per syöjä, jos simpukat ovat ainut ruoka.

Perinteisiä tapoja valmistaa simpukoita, on kypsentää ne valkoviinissä. Tällä kertaa kuullotin yhden hienonnetun shalottisipulin voissa isossa kattilassa (ripaus suolaa tekee sipulille ihmeitä) ja lisäsin sitten hienonnettua persiljaa kourallisen sekä muutaman desin valkoviiniä. Laita sitä samaa, mitä laittaisit lasiinkin, oman kokemuksen ja Alkon vinkkien perusteella esim. Pinot Blanc tai Muscat toimivat mainiosti. Kiehuta voimakkaasti muutama minuutti ja lisää sitten puhdistetut simpukat.  Simpukoiden ei ole tarkoitus peittyä liemeen, päällimmäiset kypsyvät höyryssä. Kansi siis päälle ja keitä kovalla lämmöllä noin viisi minuuttia (ei missään tapauksessa kauhean pitkään). Ravistele kattilaa kerran keittämisen aikana voimakkaasti, jotta saat simpukat sekoittumaan. Simpukat ovat valmiita, kun ne ovat avautuneet. Amatöörivinkki: lasinen kattilan kansi helpottaa tätä tarkkailua.

Simpukat voi nostaa reikäkauhalla toiseen astiaan ja folio päälle jotta pysyvät lämpimänä. Tässä vaiheessa lisäsin liemeen hyppysellisen sahramia ja lorauksen kuohukermaa, voimakasta keittämistä hetki, jotta liemi hiukan sakenee. Maista ja mausta valkopippurilla maun mukaan, en läheskään aina laita pippuria eteenkään silloin kun käytän sahramia. Simpukat syvän lautasen pohjalle ja lientä päälle. Koristele persilja silpulla ja kylkeen patonkia liemen kalastamiseen.

Itse syön simpukoita käytten aina ensimmäisenä syödyn simpukankuoria vähän syömäpuikkotyylisinä ottimina, mutta haarukkaakin voi käyttää, lientä voi syödä keiton tapaan, mutta itse yleensä dippailen siihen patonkia.

Kaikki kuvat ovat omiani, ethän kopioi!

Hartaasti odotettu kirjahylly

Se kirjahylly. Huonekalu, jonka saapumista todella odotettiin. Mehän muutimme jo heinäkuun lopussa, mutta kirjahylly kotiutui vasta kuukausi sitten. Edellisessä asunnossa meillä oli miehen vanhemmiltaan aikoinaan mukaansa ottama perus mäntyinen Lundian hyllysysteemi, jossa ei siis sinänsä ollut muuta vikaa, kuin että se ei tyylillilisesti sopinut uuteen asuntoon. Päätimme hyvin intuitiivisesti ja yksimielisesti, että SE oikea on String. Se on rakenteeltaan kevyt, eikä siten tuki melko kapean olohuoneemme tunnelmaa. Meillä itse kirjahyllyosa on melkein lattiasta kattoon eli 280 cm korkea ja sen lisäksi vieressä on yksi umpiovellinen kaappi ja kaksi vitriinikaappia. Telkkari tulee kaappien yläpuolelle seinäkiinnityksellä (heti kun joksus sellainen hankitaan).

Nyt hylly on ollut pystyssä nelisen viikkoa ja fiilikset on mahtavat. Se sopii kuin valettu huoneeseen ja vetää sisäänsä kaikki viinilasit, karahvit, lasikulhot ja tietenkin ne kirjat. Stringin mahtava ominaisuus on sen modulaarisuus. Jos joskus haluamme vielä yhden kaapin lisää, sen kun ostetaan ja lisätään. Ja jos ja kun joskus muutamme täältä myös pois, niin hylly purkaantuu helposti mukaan ja muotoutuu sitten uuden tilan tarpeisiin. Tämä on sitä designia parhaimmillaan, mistä olen suu vaahdossa jauhanut nyt jo useammassa postauksessa :)

Kaikki kuvat ovat omiani, ethän kopioi ilman lupaa!

Jatko-osa designajatuksiin ja Nikari

Mitä on hyvä design? Minulle se siis tarkoittaa tuotetta (tai mikä ettei palveluakin...), jossa muotoilu tukee funktiota saumattomasti, toinen toistaan korostaen ja parantaen. Funktion ja muotoilun lisäksi itse liitän designiin myös tarinan. Tuotteella on aina tarina ja se millainen se on ja vetoaako se kuluttajaan vaikuttaa aina tuotteen kiinnostavuuteen. Nikarin tuotteet ovat hyvä esimerkki tästä tarinasta.

Nikari on huonekalutuottaja, jonka juuret ulottuvat pitkälle Suomalaisen designin historiaan. Nikarin on perustanut puuseppä Kari Virtanen, Alvar Aallon puuseppä. Nikarin paja sijaitsee siis Fiskarsissa, missä kävimme muutama viikko sitten. Paja on vanha konepaja, ja itseasiassa Suomen vanhin sellainen. Nyt ystävämyyntien aikaan myös pajan puolelle pääsi kurkkimaan, mikä olikin hyvin mielenkiintoista. Minun lempaprini Nikarin tuotteista ovat erilaiset pitkät penkit, mutta tuo Aamu Songin & Johan Olinin suunnittelema Nikarin vuoden 2012 malliston Designs for Nature August jakkara on minun ehdoton suosikkini. Mä en yhtään tiedä mitä mä sellaisella tekisin, mutta se on kaunis. Ah, niin kaunis.

Mutta jotta tämä nyt ei ihan yksinpuhelua olisi, niin mitä mieltä te olette designista. Maksatteko te mielellänne tarinasta? Mitä design teille tarkoittaa? Olisi todella mielenkiintoista kuulla muidenkin ajatuksia, sillä minusta tuntuu, että ihmisillä on varsinkin huonekalujen suhteen hyvin erilaisia ajatuksia.

Kaikki kuvat ovat omiani, ethän kopioi ilman lupaa!

Tänään

Hyvää itsenäisyyspävää! Meillä päivä lähti käyntiin skumppa-aamiaisella. Mätiä, smetanaa, sipulia ja ruisleipää, ei huono, ei lainkaan huono perjantai. Alan tässä kohta laittamaan illallista, joka tänään on Jamie Oliverin reseptin mukaan laitettu sitruunalla täytetty kokonainen jyväbroileri.

Illan ekstempore osuus on The Soundsin keikka Tavastialla, jonne käytiin juuri ostamassa liput Korjaamon Tiketistä. Vähän erilainen itsenäisyyspäivän vietto. Yleensä hautaudun peiton alle sohvalle katsomaan linnanjuhlia ja arvostelemaan pukuja. Ehkä sitten taas ensi vuonna. Ihanaa viikonlppua kaikille <3

Vinkki viitonen varsinkin häitä suunnitteleville

On muuten aika huikea arvonta (niitä on siellä itseasiassa aika monta, mutta tämä olisi minulle mieleen) meneillään uudella hääsivustolla Best Day Ever. Itseäni kiinnostaisi jo näin naimisiin menneenä tuo kuvauspaketti, sillä ollaan muutenkin puhuttu miehen kanssa, että haluttaisiin kuvia meistä Helsingissä meidän lempipaikoilla. Hääpäivä kuvaukset tms. voisikin olla hauska tapa toteuttaa se :)

Ekskursio Fiskarsiin ja sananen designtuotteista

Käytiin viikko takaperin vierailemassa Fiskarsissa. Pääkohteena oli Nikarin tehtaanmyymälä, mutta siitä on oman postauksen verran kuvia ja juttua, niin aloitetaan muualta. 

Fiskarsissa on paljon kivoja putiikkeja ja mm. Fiskarsin historiaa esittelevä näyttely Fiskars-shopin yhteydessä. Putiikit on ihan kivoja, mutta tosiaan ehkä vain ihan kivoja. Mulla on aika tiukka mielipide siitä mitä on design ja muun muassa Fiskarsissa on hyvin edustettuna sellainen, anteeksi nyt sanamuotoni, tekotaiteellinen paska. Niin, mun mielestä puusta veistetty keltaiseksi maalattu sydän ei esitä mulle mitään designia. Tai munatorni, kyllä luit oikein, torni johon voi laittaa kanamunia. Ensimmäisestä puuttuu designin perusolettamus eli funktio ja toisessa funktio on turhanpäiväinen. Käsityö ei tee tuotteesta automaattisesti designia, eikä taide ole designia.  Kysymys ei oikeastaan ole siitä, ettenkö arvostaisi taidetta ja käsityöläistuotteita, vaan siitä, että niiden markkinointi automaattisesti designina on ihan huijausta. Design tarkoittaa minulle tuotetta, jossa toimivuus eli funktio yhdistyy funktiota tyylikkäästi tukevaan muotoiluun. Tyylikkyys on tietysti makuasia, mutta olennaista on se että funktio ja muotoilu tukevat toisiaan. Itseni kohdalla designille tuo lisäarvoa se, jos tuotteella on tarina. Tämä toteutuu Nikarin tuotteissa, mutta tästä siis lisää siinä seuraavassa postauksessa.

No se designista tällä kertaa, olihan Fiskarsissa vaikka mitä kivaa Nikarin lisäksi, enkä vaivautunut siis kuvaamaan niitä outoja juttuja vaan vain kivoja. Museo oli hauska kohde ja varsinkin Arabian juhlavuoden tuotteet mielenkiintoisia. Käytiin kakulla ja kahvilla Petris Chocolate Fountain, anteeksi Room, kahvilassa vielä lopuksi. Oli muuten aivan älyttömän hyvä mascarpone-suklaakakku. Nam. Fiskars oli kyllä käymisen arvoinen paikka, samalla olisi tietty voinut käydä myös aika lähellä sijaitsevalla Billnäsin ruukilla, mutta se jäi nyt toiseen kertaan.

Kaikki kuvat ovat omiani ethän kopioi ilman lupaa!

Eteinen

Eteinen on asuntojen välttämätön paha, sellainen vähän turha tila, joka kuitenkin ratkaisee asunnon toimivuudessa paljon. Meillä on mukava kokoonsa nähden avara eteinen. Avaruutta tilassa luo erityisesti se, että tavarat ovat pääosin piilossa. Tätä ihmettä ei nimittäin edellisissä asunnosissa koskaan ole tapahtunut. Yksi ystävä tässä vähän aikaa sitten huomattikin, että meillä on tosi siistiä ja hämmentävää kyllä se on totta. En ole aikaisemmin ehkä edes tajunnut kuinka paljon siisteyden ylläpidon helppouteen/vaikeuteen vaikuttaa se, että tavaroille todella on paikat ja että se paikka on jossain "piilossa".

Edellinen omistaja oli jättänyt jälkeensä IKEA:n kenkäkaapin (pilkahtaa tuossa ensimmäisen kuvan oikeassa reunassa), joka on todella kätevä. Takit ja muut tilpehöörit ovat eteiskaapissa, jonne pienestä koostaan huolimatta mahtuu paljon. Katon rajassa meillä menee kapea hylly, jonka päällä on pientä tavaraa, kuten varalamppuja ja sellaista, laatikoissa sekä WLAN boksi. Makuuhuoneen oviaukon yläpuolella on hylly jonne on laitettu meidän kohtuullisen kokoinen lautapelikokoelma.

Mun laukuille hankittiin tuollaiset Muuton Dots naulakot, kokoa S, jotta laukkujen ja erityisesti tuon mustan rakkaani, ei tarvitse makoilla lattialla. On muuten tosi hyvät, suosittelen! Eteiseen laitettiin myös iso IKEAN Hemnes peili. Kävi sellainen sattumusten summa, että edellisellä omistajalla oli ollut tuossa täsmälleen sama peili, joten nostettiin meidän peili vain valmiisiin ruuveihin. Tai no ei ihan ollut niin yksinkertaista. Ensin ei meinattu saada peiliä suoraan ei sitten millään. Vihdoin viimein, kun tajuttiin vaihtaa yksi ruuveista aavistuksen kapeampaan, alkoi homma toimia.

Eteisen seinässä oli edellisen asukkaan vaatenaulakon jäljiltä reikiä, ja koska kenkäkaapin yläpuoli selvästi vaatikin jotain, päätimme toteuttaa siihen kuvaseinän. Seinällä on kuvia meidän reissuilta ja muutama valittu ittetein tekstijuliste. Hankin mätsäävät mustat alumiinikehykset ja passepartout ClasOhlsonilta ja nyt kuvakokoelma onkin mukavan huolitellun näköinen

Kaikki kuvat omiani, ethän kopioi ilman lupaa!

Elämää

Viimeaikoina olen kirjoitellut melko harvakseltaan. Ihan hirveetä haipakkaa juoksee aika, enkä ihan suoraan sanoen ole viitsinyt istua koneella ja kirjoittaa. Kuvia on kuitenkin kertynyt aikamoisia määriä, sillä en tosiaan ole toimettomana istunut kotosalla en. Olen myös kuvannut paljon, mutta koska haluaisin nykyään käsitellä kaikkia kuvia en ole jotenkin saanut aikaiseksi julkaista mitään. Mitä minä olen siis viimeaikoina tehnyt? Kävin muun muassa Portugalissa työreissulla, jonka yhteydessä yhden illan ja yhden aamun pikavisiitiltä Lissabonista tarttui matkaan paljon kuvia. Kiva kaupunki, pitäisi käydä joskus ihan omalla ajalla uudestaan. Yksin kun on reissussa niin sitä jaksaa kykkiä useita minuutteja Rossion aukiolla kuvaamassa katukivetystä...

Olen paljon pohdiskellut viime aikoina, sitä että miten hyvin kaikki oikeastaan nyt on. Kaikki ongelmat on niin pieniä. Mulla on maailman ihanin aviomies, meillä on ihana oma koti ja työpaikatkin ovat molemmilla tässä epävarmassa maailmassa niin vakaat kuin ne nyt vain ylipäänsä voivat olla. Olen joinain päivinä tullut ihan hirmu väsyneenä töistä ja istuessani sporaan miettinyt, että voi vitsi, että minä rakastan tätä elämää juuri nyt ja juuri tällaisena. Onnea hiukan varjostaa se, että kaikkien ystävien elämä ei ihan näin ruusuista aina ole. Sitä kun voisi lahjoittaa tämän onnen kaikille läheisillekin, niin johan olisi täydellinen maailma. Mutta muiden arjessa ei voi kuin olla läsnä silloin kun tarvitaan. Sekin on valitettavan vaikeaa silloin kun toinen asuu fyysisesti kaukana. Olen hirveän huono pitämään ihmisiin yhteyttä puhelimitse, koska jotenkin tuntuu, että päivä vain vilahtaa ohi ja sitten kun joskus ilta ysiltä olisi aikaa niin ei enää kehtaa/jaksa soittaa. Elämää, sitä se on.

Mutta joka tapauksessa, katsokaa miten kaunista oli Lissabonissa!

Kaikki kuvat ovat omiani, ethän kopioi ilman lupaa!

Kanvastaulu, mutta mistä?

Meillä on ajatus teettää hääkuvastamme kanvastaulu ruokapöydän ylle killumaan, tuohon noiden lakkien kohdalle (ne peittävät kahta ruuvia), mutta missä? Onko teillä kokemusta aiheesta? Halutaan aika iso taulu (~80x60cm), joten laadullakin alkaa olla merkitystä vai onko? Katselin tällaista paikkaa kuin AH-Print, onko jollain kokemuksia? Vaikutti nettisivujen perusteella kotimaiselta ja laadukkaalta eikä hintakaan aiheuttanut ihan hirveitä kauhunpuistatuksia. Selkeästi tuo haluamme koko tuottaa joillekin kanvastaulujen tekijöille ongelmia, sillä valokuvausliikkeissä kokovalikoima oli aika rajattu.