Lapsuudenkotini keittiö on pieni, mutta siitä huolimatta siellä vietti aikaansa koko perhe ahtautuneena pienen keittiönpöydän ääreen, eikä vain syödessä vaan myös ruuanlaiton ajan. Olohuoneessa oltiin paljon vähemmän. Meillä ruokaa on aina laitettu hartaudella ja mahdollisimman kiireettä myös arkena, minkä takia vietän nykyäänkin suurimman osan vapaa-ajastani keittiössä. Siellä on keskusteltu monet enemmän ja vähemmän vakavat keskustelut ja minua on myös kosittu keittiössä.
Keittiö on kodin sydän ja Ranskalainen keittokirja kulkee nimellä raamattu. Ei ole siis lainkaan liioittelua sanoa, että keittiö on minulle kodin tärkein huone tai oikeastaan en haluaisi, että se on erillinen huone vaan avokeittiö yhdistettynä olohuoneeseen ja ruokailutilaan on haaveistani suurin ja tärkein. Jos kerran vietän siellä niin paljon aikaa, tahdon, että muutkin viettävät sitä aikaa kanssani ja tämä on kaikkein yksinkertaisinta avokeittiössä. Avokaapistot eivät keittiössä ole minusta kovin järkeviä, mutta kirjoittelen unelmakeittiöni ominaisuuksista ja ehdottomista nono-jutuista myöhemmin vielä lisää.
Tämän hetkisessä opiskelijakämpässä on ollut itseasiassa pohjaratkaisultaan erinomainen (=avoin) keittiö ja nyt kun tähän autuuteen on tottunut samaa etsitään kyllä seuraavankin asunnon kohdalla. Katsotaan osuuko kohdalle, voi olla haastavaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti