Minä ja keittiöni

Olen jo pyöritellyt mielessä sitä, että on ehkä hiukan hölmöä kirjoittaa blogia nimimerkin takaa, kun nimeni on kuitenkin jo Valkoisen Talviunelman puolella vilahdellut useampaan otteeseen ja lukijoistakin moni tuntee minut muutenkin. Joten hei vaan minä olen Leena.

Olen helsinkiläinen diplomi-insinööri, joka harrastaa ruuanlaittoa, syksyistä neuloosia ja lukemista. Ruuanlaittoon en yleensä suhtaudu pikkutarkkuudella, mutta tempperamenttisena luonteena äänenkäyttö ei puutu keittiöstäkään, joka on kyllä ehdottomasti minun valtakuntani. Olen ehkä jossain määrin vähän keittiövälinehifistelijä. Toiset keräilee elektroniikkaa, minä keittiövälineitä. Ruoka on minulle tärkeää ja rentouttavimpia asioita joita tiedän on sipulin pilkkominen. Niin, hullu mikä hullu ;) Luulen myös tietäväni jotain viineistä, vaikka yleisesti ottaen en niistä mitään tiedäkään, pidämpähän vaan.

Ja se keittiö. Kun etsimme viime keväänä asuntoa oli keittiö ehdottomasti tärkeimpiä huoneita ja avokeittiö tai edes avoimehko keittiö oli aivan ehdoton. Jos vietän tuntitolkulla aikaa keittiössä, en halua olla suljettuna minnekään koppiin. Mökkihöperöksihän siinä tulisi. Onneksemme löytämämme asunnnon keittiökin vastasi omaa näkemystäni hyvästä keittiöstä kohtuullisen hyvin.

Keittiö on valkoinen IKEA-keittiö ja myös kodinkoneet ovat astianpesukonetta ja jääkaappia lukuunottamatta IKEAsta. Ainoa asia jonka keittiössä vaihtaisin on puinen taso. Että miksikö? Koska sitä pitää kuumien astioiden kanssa varoa ja tiskiallas upotettuna puutasoon on kertakaikkiaan typerää. Itse tahtoisin mieluiten kivitason, mutta sitten joskus. Kaappitilaa on kokoonsa nähden keittiössä ihan kiitettävästi, mistä iso plussa, vaikka olisihan sitä vielä enemmän, jos kaapit olisi vedetty ihan kattoon asti.

Kokonaisuutena siis erinomainen keittiö, joka pienuudestaan huolimatta toimii loistavasti.

Kaikki kuvat ovat omiani, jollei muuta mainita. Ethän kopioi ilman lupaa!